Kyllä se talvi taitaa kuitenkin tulla, neitoset ei mistään hinnasta olisi lähdössä lenkkeilemään.

Mummi on kutonut molemmille omat jumpperit ja Nasukin sai omat heijastinvaljaat lauantaina, näillä pitäisi vielä tovi tarjeta :)

Eilen maanantaina tuikattiin Nasulle rokotukset kuntoon, vuoden ikäisenä sitten taas seuraavaksi Kirsin luo visiitille ottamaan lisää. Tuo muru ei ollut moksiskaan kun sai piikit, omaan tapaansa oli vain kiinnostunut kaikesta muusta, tuoksut houkuttelivat tutkimaan paikkoja. Vaa'allakin poikkesi...reilut 3kg tuli lukemaksi :) Reipas koira!

Meillä lapsoset ovat oikein kunnon räkätaudissa ja kuume kolkuttelee tuloaan tähänkin kroppaan, koirat osaavat ottaa lunkisti ja huilikavereita löytyykin sohvalta fleecepeiton alta, yksi lapsi per sohva ja molemmilla oma "kuumavesipullonsa".

Satu, Joonas ja Velmu piipahtivat. Velmukin oli juuri saanut rokotuksensa, onnea 12-viikkoiselle Velmulle :D Tytöt tapansa mukaan pitivät jöötä, Pimu haukkua louskutti, Nasu murisi ja hampaita oli kuin tyrannosauruksella konsanaan. Eipä se tuota isoa poikaa haittaa, jos ei seura kelpaa niin järsin teidän luut, ihania <3

Nasulla on taas luppakorvat, jotenkin se on niin hellyyttävä. Tiedä sitten häntä nousevatko pystyyn vaiko ei, joka tapauksessa piimää, raejuustoa ja kalaa on pikkupossu saanut hieman ekstrana, nooo on Pimukin tietysti saanut osansa.

Hammaskeijukin on tuonut Nasulle herkkuja, ainakin viisi maitohammasta on jo vaihdettu kuivattuun peuran sydämeen ja kivipiiraan, namskis!

Pimun juoksut on taas tältä erää ohi, jotenkin vaan tuntuu että suojelee tuota Nasua kuin omaansa.

Rapsakoita pakkasen puremia aamuja ja aurinkoa kaikille, kuullaan taas!

Artun synttärijuhlia vietettiin vihdoin eilen Sunnuntaina. Pimu paralla oli kova työ toivottaa jokainen tervetulleeksi ja samalla suojella Nasua ettei vaan kukaan kaappaa sitä mukaansa. Vieraat saatiin sisäpuolelle, koiraneitosilla oli lokoisat oltavat "robotti-imureina". Pienet ihmiset olivat helpompia saaliita kuin suuremmat, tosin suuremmat taisivat ihan tahallaan livauttaa herkkupaloja pikkukitoihin. Päivä oli rankka, uni maistuikin jo alkuillasta aina aamuun asti.

Tänään lasten ollessa agentoimassa Annen kanssa, päätin että meillä on metsälenkin paikka. Intoa piukassa koirat nuuhkivat metsää ja uusia tuoksuja. Syvemmällä metsässä mielikuvitus lähti laukkaamaan ja kaikkia kivoja löydöksiä tehtyäni (mm. outoja jätösläjiä ja suuria jälkiä maassa) käänsimme nokan kohti lähtöpistettä ja verkkaan palasimme takaisin. Innokkaana Nasukin pomppi sammaleilla ja oksien yli, tutki ja maisteli luonnon anteja...havuja, sammalta ja risuja. Melkoinen ojakin osui kohdalle...hetken mietittyäni nakkasin koiran kerrallaan toiselle puolelle ja itse perässä, vieläpä kuivana :D Autolle päästiin ilman että tarvi törmätä mihinkään metsän eläimeen. Pomps, auton takakonttiin molemmat omiin boxeihinsa odottelemaan kotiinpaluuta. Kotona vesitilkan latkittuaan molemmat löytyivät reporankoina sohvalta pötköttämästä. Ihania!

Pappa poikkesi kahvilla, synttärikakkua oli vielä pala jäljellä...se katosikin parempiin suihin :) Yhtään koiraa ei ollut kerjäämässä, joten väsyneitä pilsnereitä olivat varmasti.

On muuten hauskaa nähdä miten ahne tuo pikku-Nasu on. Pimu kun on tottunut saaman kurkun pääpalan, joka yleensä on hieman kuivahtanut, samoin omena, porkkana uppoaa Pimulle. Tottahan toki Nasullekin, ettei ainakaan jää herkuista ilman, joskin ne pikkasen oudolta maistuvatkin, siitä viis :)

Pikkasen pitää kehuakin, Nasu osaa istua melko nätisti jo, malttia lisää niin peppu pysynee maassa aina vain kauemmin kerrallaan...mutta kun ei millään malta. Pimu on vaivaantunut, istuu, makaa ja katsoo anovasti...että voi olla rasittava kaveri kun ei kertakaikkiaan malta!

Nyt koirat iltapalaa nauttimaan, lenkille ja minä saan rauhassa nauttia alkuviikon kohokohdan: täydelliset naiset ;)

Emilia oli päivällä täyttänyt tyttöjen salaisuuksia-kirjaansa ja painanut suukon kuvan yhdelle sivulle. Puna unohtui olkkarin pöydälle kun lähdimme lasten kanssa uimatreeneihin. Ja avot, meillähän oli kauniin pinkki pikkupilsneri ovella vastassa, kun palasimme kotiin.

Eihän siinä muukaan auttanut kun koivet ristissä nauraa räkättää koko porukan voimin. Emilia tokasi vain että onneksi Avonilta saadaan uusi huulipuna hälle halvalla :D Tämäpä oli siis Nasukan eka kylpypäivä ;)

Niinhän uusi viikko lähti käyntiin. Koirat olivat pitkän tovin kanssani haravoimmassa lehtiä pihalla, Nasu ihanassa jumpperissaan ja Pimulla liivi. Kyllä vain oli jo kylmää.

Hauska päivän kohokohta oli, kun huomattiin Nasun toisenkin korvan nousseen pystyyn. Siinä se terhakkaana jököttää pystyssä... Ihana <3

Ystävämme Tytti oli kuullut perheenlisäyksestämme ja seisoi ihanan rottinkisängyn kanssa oven takana, ihana yllätys joka sai päälleen tuon uuden lampaantaljan. Tykkään! Kiitos Tytti!

Yllätysvieraitakin saatiin, kun Anu ja Lili poikkesivat iltapala-aikaan. Leikkiä ei oikein saatu aikaiseksi. Lili taisi järkyttyä pahan päiväisesti...ei voi olla totta noita perävaunuja oli täällä jo kaksi. Onneksi vanhempana ladyna muutaman kerran langetettuaan pitkän ja merkitsevän katseen, sai hän olla neiti louskuleuan <Nasu> ulottumattomissa. Pimukin sammui melkeimpä heti uutukaiseen lammaspetiin ;)

Nyt Pimu nauttii uutukaista luutaan vieressäni sohvalla ja Nasu kuorsaa paitani sisällä kengurutaskussaan, tasaisesti tuhisten.

Huomiseen, jääkaapissa odottaa naudan maksaa, herkkupäivä siis koirille tiedossa...

Pari viikkoa takana Nasulla uudessa kodissa. Mummin ja muiden sukulaisten sydämet on sulatettu, mitenkä tuollaista murua voisi olla ihastelematta. Suuret korvat, toinen pystyssä, toinen pikkasen lurpallaan. Päätä hieman kallistaen tepsuttaa honkkeleilla koivillaan, varmasti tuumaa itsekseen Veeran sanoin: On vain niin rankkaa olla söpö!

Villapaidan Nasulle mummi kutoi päivässä, kun vietti aikaa lasten syyslomalla meillä asustellen. Emiliaakin puraisi neulonta-kärpänen ja huivi on jo hyvällä alulla. Pimunkin versio hihoja vailla valmis :)

Tytöt lenkkeilevät ripirinnan reippaasti, syövät omista kupeistaan, toisin Pimu ei ole oikein sulattanut vielä sitä, että Nasulla on tarjolla parempaa ruokaa :( Dieetti siis päällä, mutta ei nälkäkuolemaa tarvi pelätä :)

Uusia taitojakin löytyy, Nasu istuu ja odottaa "nätisti" kun saa luvan syödä. Pimu koittaa pitkäpinnaisesti istua, mennä makuulle, sillä aikaa kun pikkupöhkö malttaa rauhottua :D

Leikit ja tappelut kuuluvat päivään, Pimultakin se oma tahto jo löytyy kun ei jaksa jatkuvaa hampastelua. Nasu kun louskuttaa leukoja ja komentaa, ärisee ja puhisee minkä ehtii. Jo on kovaluontonen neiti. Velmu (saksanpaimenkoira n.9vkoa) oli meillä kyläilemässä, sai tuta koko ajan. Eipä auttanut vaikka pikkupoju oli tassut kohti kattoa tämäntästä antautumisen merkiksi. Hampaita ja murinaa tuli tavan takaa. Voi urosrukkaa, noin se taitaa mennä että mennään ja vikistään kun nartut määrää :)

Yöt menevät todella hyvin. Pimu nukkuu sohvallaan makuuhuoneessamme ja Nasu pedissään lattialla minun puolellani. Uusin ihana päivänokos paikka on ystäviltämme ostettu lampaantalja, ihanan upottava ja lämmin. Siinä ripirinnan pötköttävät kaverukset, tuolloin ei ole kiistaa ei kinaa <3

Uusi viikko ja uusia kujeita kohti taas!

Torstai on toivoa täynnä!

Olin sopinut että piipahdamme Isojoella Rowan-Alley's kennelissä, tyttömme Emilian ollessa ystävänsä synttäreillä. Pakkasimme Artun ja Pimun autoon, ei muuta kuin matkaan.

Pimulle oli pikkanen shokki joutua koiralauman ympäröimäksi. Eipä siinä muu auttanut kuin selvitä hengissä. Arttu paijasi jokaista koiraa vuorollaan ja toimi vuoteena Pimun mummulle ja kahdelle pennulle. Kahvit juotiin ja siinä sivussa kirjoittelimme kauppakirjaa. Niin sitten vain kävi, että toinen pennuista lähti matkaamme. Matka meni mukavasti pennun nukkuessa sylissäni.

Kotona Pimu oli hieman näreissään, kun kakara olikin tuotu mukana niin rauhalliseen kotiimme. Ärinää ja murinaa.

Kahdeksan jälkeen ovikello soi ja Anu toi Allun (Ringmaster's own Turbon Onni) hoitoon meille viideksi päiväksi. Allu on Pimua pikkasen nuorempi kääkkäuros. Ensimmäinen ilta oli aamuviiteen asti aika kauhea, mutta lannistettu ukkeli ajatteli kai ettei tällaista jaksa ikuisuutta ja rauhottui seuraaviksi päiviksi...taikasana oli: saat nukkua sängyssä ;)

Nasu pissi lattialle, Allu merkkasi päälle .

Isot koirat lenkille, Nasu tahtoi ehdottomasti mukaan, itkuhan siitä tuli kun jäi yksin kotiin. Ruokailu oli aika ohjenumero myös. Kaikilla koirilla oli eri ruokaa, kukaan ei halunnut syödä omaansa, kun toisilla oli varmasti herkullisempaa. Nasu hotki omansa ja vanhemmat söivät toistensa ruokia vaihtelevalla menestyksellä.

Pimu antoi Nasulle kaiken periksi, Allu leikitti pentua. Pitkäpinnaisia ja hoivaviettisiä isoja koissuja.

Aikaa kului ja maanantaina tuntui jo siltä, että meillä nyt on nämä kolme koiraa ja sillä siisti. Niin sitten Allua tultiin hakemaan kotiin, voi sitä riemua <3

Pimu ja Nasu olivat ihan hölmistyneinä, että mihin se yksi nyt katosi...elämä jatkuu!

Lopuksi vielä hyvää syntymäpäivää omalle pikkukakkoselleni Artulle, on iso poika jo, seitsenvuotias!

Meillä asustelee kaksi kääkkäneitoa, Kotopellon Betty Boop eli Pimu sekä Rowan-Alley's Emergency Exit kotoisammin Nasu.

Pimu on syntynyt 6.3.2010 ja Nasu 15.7.2011.

Pimun otettuamme, minä niin mietin että nyt sitten päivitetään tätä blogia urakalla, toisin kävi. 1,5 vuotta hurahti että suhaus vain kävi eikä muuta ole kuin blogilla nimi :) Tästä on nyt hyvä jatkaa.

Pimu 7-viikkoa

Pimu ja Arttu

Nasun vauvakuva :)