tiistai, 15. marraskuu 2011

Pakkanen puree!

Kyllä se talvi taitaa kuitenkin tulla, neitoset ei mistään hinnasta olisi lähdössä lenkkeilemään.

Mummi on kutonut molemmille omat jumpperit ja Nasukin sai omat heijastinvaljaat lauantaina, näillä pitäisi vielä tovi tarjeta :)

Eilen maanantaina tuikattiin Nasulle rokotukset kuntoon, vuoden ikäisenä sitten taas seuraavaksi Kirsin luo visiitille ottamaan lisää. Tuo muru ei ollut moksiskaan kun sai piikit, omaan tapaansa oli vain kiinnostunut kaikesta muusta, tuoksut houkuttelivat tutkimaan paikkoja. Vaa'allakin poikkesi...reilut 3kg tuli lukemaksi :) Reipas koira!

Meillä lapsoset ovat oikein kunnon räkätaudissa ja kuume kolkuttelee tuloaan tähänkin kroppaan, koirat osaavat ottaa lunkisti ja huilikavereita löytyykin sohvalta fleecepeiton alta, yksi lapsi per sohva ja molemmilla oma "kuumavesipullonsa".

Satu, Joonas ja Velmu piipahtivat. Velmukin oli juuri saanut rokotuksensa, onnea 12-viikkoiselle Velmulle :D Tytöt tapansa mukaan pitivät jöötä, Pimu haukkua louskutti, Nasu murisi ja hampaita oli kuin tyrannosauruksella konsanaan. Eipä se tuota isoa poikaa haittaa, jos ei seura kelpaa niin järsin teidän luut, ihania <3

Nasulla on taas luppakorvat, jotenkin se on niin hellyyttävä. Tiedä sitten häntä nousevatko pystyyn vaiko ei, joka tapauksessa piimää, raejuustoa ja kalaa on pikkupossu saanut hieman ekstrana, nooo on Pimukin tietysti saanut osansa.

Hammaskeijukin on tuonut Nasulle herkkuja, ainakin viisi maitohammasta on jo vaihdettu kuivattuun peuran sydämeen ja kivipiiraan, namskis!

Pimun juoksut on taas tältä erää ohi, jotenkin vaan tuntuu että suojelee tuota Nasua kuin omaansa.

Rapsakoita pakkasen puremia aamuja ja aurinkoa kaikille, kuullaan taas!

maanantai, 7. marraskuu 2011

Synttärihumua ja koiran haukuntaa!

Artun synttärijuhlia vietettiin vihdoin eilen Sunnuntaina. Pimu paralla oli kova työ toivottaa jokainen tervetulleeksi ja samalla suojella Nasua ettei vaan kukaan kaappaa sitä mukaansa. Vieraat saatiin sisäpuolelle, koiraneitosilla oli lokoisat oltavat "robotti-imureina". Pienet ihmiset olivat helpompia saaliita kuin suuremmat, tosin suuremmat taisivat ihan tahallaan livauttaa herkkupaloja pikkukitoihin. Päivä oli rankka, uni maistuikin jo alkuillasta aina aamuun asti.

Tänään lasten ollessa agentoimassa Annen kanssa, päätin että meillä on metsälenkin paikka. Intoa piukassa koirat nuuhkivat metsää ja uusia tuoksuja. Syvemmällä metsässä mielikuvitus lähti laukkaamaan ja kaikkia kivoja löydöksiä tehtyäni (mm. outoja jätösläjiä ja suuria jälkiä maassa) käänsimme nokan kohti lähtöpistettä ja verkkaan palasimme takaisin. Innokkaana Nasukin pomppi sammaleilla ja oksien yli, tutki ja maisteli luonnon anteja...havuja, sammalta ja risuja. Melkoinen ojakin osui kohdalle...hetken mietittyäni nakkasin koiran kerrallaan toiselle puolelle ja itse perässä, vieläpä kuivana :D Autolle päästiin ilman että tarvi törmätä mihinkään metsän eläimeen. Pomps, auton takakonttiin molemmat omiin boxeihinsa odottelemaan kotiinpaluuta. Kotona vesitilkan latkittuaan molemmat löytyivät reporankoina sohvalta pötköttämästä. Ihania!

Pappa poikkesi kahvilla, synttärikakkua oli vielä pala jäljellä...se katosikin parempiin suihin :) Yhtään koiraa ei ollut kerjäämässä, joten väsyneitä pilsnereitä olivat varmasti.

On muuten hauskaa nähdä miten ahne tuo pikku-Nasu on. Pimu kun on tottunut saaman kurkun pääpalan, joka yleensä on hieman kuivahtanut, samoin omena, porkkana uppoaa Pimulle. Tottahan toki Nasullekin, ettei ainakaan jää herkuista ilman, joskin ne pikkasen oudolta maistuvatkin, siitä viis :)

Pikkasen pitää kehuakin, Nasu osaa istua melko nätisti jo, malttia lisää niin peppu pysynee maassa aina vain kauemmin kerrallaan...mutta kun ei millään malta. Pimu on vaivaantunut, istuu, makaa ja katsoo anovasti...että voi olla rasittava kaveri kun ei kertakaikkiaan malta!

Nyt koirat iltapalaa nauttimaan, lenkille ja minä saan rauhassa nauttia alkuviikon kohokohdan: täydelliset naiset ;)

 

keskiviikko, 2. marraskuu 2011

TuksunPinkki-Nasu

Emilia oli päivällä täyttänyt tyttöjen salaisuuksia-kirjaansa ja painanut suukon kuvan yhdelle sivulle. Puna unohtui olkkarin pöydälle kun lähdimme lasten kanssa uimatreeneihin. Ja avot, meillähän oli kauniin pinkki pikkupilsneri ovella vastassa, kun palasimme kotiin.

Eihän siinä muukaan auttanut kun koivet ristissä nauraa räkättää koko porukan voimin. Emilia tokasi vain että onneksi Avonilta saadaan uusi huulipuna hälle halvalla :D Tämäpä oli siis Nasukan eka kylpypäivä ;)

maanantai, 31. lokakuu 2011

Artun päivä :)

Niinhän uusi viikko lähti käyntiin. Koirat olivat pitkän tovin kanssani haravoimmassa lehtiä pihalla, Nasu ihanassa jumpperissaan ja Pimulla liivi. Kyllä vain oli jo kylmää.

Hauska päivän kohokohta oli, kun huomattiin Nasun toisenkin korvan nousseen pystyyn. Siinä se terhakkaana jököttää pystyssä... Ihana <3

Ystävämme Tytti oli kuullut perheenlisäyksestämme ja seisoi ihanan rottinkisängyn kanssa oven takana, ihana yllätys joka sai päälleen tuon uuden lampaantaljan. Tykkään! Kiitos Tytti!

Yllätysvieraitakin saatiin, kun Anu ja Lili poikkesivat iltapala-aikaan. Leikkiä ei oikein saatu aikaiseksi. Lili taisi järkyttyä pahan päiväisesti...ei voi olla totta noita perävaunuja oli täällä jo kaksi. Onneksi vanhempana ladyna muutaman kerran langetettuaan pitkän ja merkitsevän katseen, sai hän olla neiti louskuleuan <Nasu> ulottumattomissa. Pimukin sammui melkeimpä heti uutukaiseen lammaspetiin ;)

Nyt Pimu nauttii uutukaista luutaan vieressäni sohvalla ja Nasu kuorsaa paitani sisällä kengurutaskussaan, tasaisesti tuhisten.

Huomiseen, jääkaapissa odottaa naudan maksaa, herkkupäivä siis koirille tiedossa...

 

sunnuntai, 30. lokakuu 2011

30.10.2011

Pari viikkoa takana Nasulla uudessa kodissa. Mummin ja muiden sukulaisten sydämet on sulatettu, mitenkä tuollaista murua voisi olla ihastelematta. Suuret korvat, toinen pystyssä, toinen pikkasen lurpallaan. Päätä hieman kallistaen tepsuttaa honkkeleilla koivillaan, varmasti tuumaa itsekseen Veeran sanoin: On vain niin rankkaa olla söpö!

Villapaidan Nasulle mummi kutoi päivässä, kun vietti aikaa lasten syyslomalla meillä asustellen. Emiliaakin puraisi neulonta-kärpänen ja huivi on jo hyvällä alulla. Pimunkin versio hihoja vailla valmis :)

Tytöt lenkkeilevät ripirinnan reippaasti, syövät omista kupeistaan, toisin Pimu ei ole oikein sulattanut vielä sitä, että Nasulla on tarjolla parempaa ruokaa :( Dieetti siis päällä, mutta ei nälkäkuolemaa tarvi pelätä :)

Uusia taitojakin löytyy, Nasu istuu ja odottaa "nätisti" kun saa luvan syödä. Pimu koittaa pitkäpinnaisesti istua, mennä makuulle, sillä aikaa kun pikkupöhkö malttaa rauhottua :D

Leikit ja tappelut kuuluvat päivään, Pimultakin se oma tahto jo löytyy kun ei jaksa jatkuvaa hampastelua. Nasu kun louskuttaa leukoja ja komentaa, ärisee ja puhisee minkä ehtii. Jo on kovaluontonen neiti. Velmu (saksanpaimenkoira n.9vkoa) oli meillä kyläilemässä, sai tuta koko ajan. Eipä auttanut vaikka pikkupoju oli tassut kohti kattoa tämäntästä antautumisen merkiksi. Hampaita ja murinaa tuli tavan takaa. Voi urosrukkaa, noin se taitaa mennä että mennään ja vikistään kun nartut määrää :)

Yöt menevät todella hyvin. Pimu nukkuu sohvallaan makuuhuoneessamme ja Nasu pedissään lattialla minun puolellani. Uusin ihana päivänokos paikka on ystäviltämme ostettu lampaantalja, ihanan upottava ja lämmin. Siinä ripirinnan pötköttävät kaverukset, tuolloin ei ole kiistaa ei kinaa <3

Uusi viikko ja uusia kujeita kohti taas!